maanantai 28. marraskuuta 2016

Jukka Viikilä: Akvarelleja Engelin kaupungista

Engelin päiväkirja alkaa, kun Engel on 38-vuotiaana muuttanut perheineen Suomeen 1816 ja päättyy vähän ennen Engelin kuolemaa vuonna 1840. Engel lupasi vaimolleen, että Helsingissä ollaan korkeintaan kuusi vuotta ja sitten palataan kotiin, Berliiniin.

Toisin kävi: Helsingin rakentamisesta tuli Engelin elämäntyö ja hän asui Suomessa koko loppuelämänsä. Kuvitteellisissa päiväkirjamerkinnöissä Engel pohtii aika paljon työtään, rakennusten edistymistä, onnistumisia ja uraansa, mutta myös vaimoaan ja lapsiaan. Engelit olivat 1800-luvulla maahanmuuttajia Suomessa, kuten myös eräs Fredrik Pacius, joka kirjassa mainitaan. Elämä ei ollut helppoa, mutta Engelin saatua menestystä rakennuksillaan, asiat tietysti helpottuivat, ainakin taloudellisesti.

Vaikka en olekaan helsinkiläinen, oli mielenkiintoista kävellä Engelin seurassa hänen työmatkaansa Suurtorin ja Bulevardin väliä. Vuonna 1829 rakennetaan Helsingin yliopiston kirjastoa, josta Viikilä kirjoittaa näin: "On hienoa piirtää kirjastoa, rakennusta viisauden suojaamiseksi. Kirjasto nousee kirkon länsipuolelle. Jos kirkon kautta saamme yhteyden Jumalan viisauteen, kirjasto ohjaa meidät viisaiden ihmisten puoleen." Myöhemmin todetaan, että kirjastossa voi työskennellä vain valoisana aikana, koska kynttilävalaistus olisi liian suuri tulipaloriski!

Vaikka kirjan sisältö onkin kulttuurihistoriaa ja Engel tehty eläväksi päiväkirjamietintöjen kautta, päivät ja merkinnät toistuvat aika samankaltaisina vuodesta toiseen. Ehkä kirjaa olisi vielä voinut tiivistää. Kirja voitti Finlandia-palkinnon.


Ei kommentteja: