maanantai 21. maaliskuuta 2011

Ljudmila Ulitskaja: Naisten valheet

Moskovalainen Ljudmila Ulitskaja kuuluu Venäjän arvostetuimpiin nykykirjailijoihin. Romaani Naisten valheet on hänen toinen suomennettu teoksensa.

Naisten valheet on rikas tarinakokoelma venäläisten naisten arjesta. Se sijoittuu jonnekin romaanin ja novellien välimaastoon. Kirja koostuu erillisistä tarinoista, joissa kaikissa on kuitenkin sama päähenkilö, ystäviensä ja tapaamiensa naisten tarinoita, murheita ja valheita kuunteleva Ženja. Naiset valehtelevat saadakseen elämänsä tuntumaan merkityksellisemmältä, paremmalta, siedettävämmältä… Naiset valehtelevat, jotta eivät katuisi elämässä tekemiään valintoja; he valehtelevat saadakseen kokea rakkautta; he valehtelevat peittääkseen yksinäisyyden.

Naisten valheet oli raikas lukukokemus ja mielenkiintoinen kurkistus 1980–1990-lukujen Venäjälle!

tiistai 15. maaliskuuta 2011

Eeva Rohas: Keltaiset tyypit

Olen viime aikoina mieltynyt novelleihin ja törmännyt niin hienoihin helmiin, että taidan jatkossa valita yhä enemmän lyhyttä proosaa romaanien rinnalle.

Yksi hienoista lukukokemuksista on ollut Eeva Rohaksen esikoisteos Keltaiset tyypit. Kirjan kahdeksassa novellissa tutkaillaan ansiokkaasti elämää ja ihmismieltä niin harvoina onnen hetkillä kuin nurjalla puolellakin. Keltainen väri toistuu lähes joka novellissa.

Novellien tapahtumapaikat vaihtelevat Helsingistä Jyväskylään ja ryhmäterapiaistunnosta Kreikan lomarannoille ja henkilögalleria koostuu nuorista ja vanhoista, naisista ja miehistä. Yhdistävänä tekijänä tuntuvat olevan henkilöt, jotka yrittävät löytää suuntaa elämälleen, ristiriitaisuuksia aiheuttavat ihmissuhteet sekä rajankäynti ”kunnon elämän” ja siitä lipsumisen välillä.

Näitä tarinoita luki mielellään! Suosittelen kaikille – niin novellien ystäville kuin niitä tähän asti vierastaneillekin.

keskiviikko 2. maaliskuuta 2011

Paul Auster: Näkymätön

Austerin uusimman kirjan rakenne on postmodernin ovela: se koostuu käsikirjoituksista, muistiinpanoista ja päiväkirjamerkinnöistä ja rakentuu romaaniksi tavallaan vasta lukijan sitä lukiessa.

Kirjassa liikutaan laajalla aikavälillä: se alkaa keväästä 1967 New Yorkista, jossa nuori kirjallisuuden opiskelija Adam tutustuu ranskalaiseen professoriin ja tämän kauniiseen tyttöystävään. Adam tuntee suurta vetoa itseään huomattavasti vanhempaan naiseen ja ajautuu tämän kanssa kiihkeään suhteeseen.

Kirjan toisella tasolla syöpää sairastava Adam elää elämänsä viimeisiä hetkiä vuonna 2007. Hän kirjoittaa muistelmia noista kevään 1967 tapahtumista ja lähettää ne luettavaksi vanhalle opiskelutoverilleen Jimille, arvostetulle kirjailijalle. Muistelmille seuraa jatkoa, toinen osa, jossa Adam muistelee seurannutta kesää, jonka hän viettää sisarensa kanssa ennen Pariisiin vaihto-opiskelijaksi lähtöä. Adamin on tarkoitus kirjoittaa myös Pariisissa olostaan, mutta hän kuolee ennen kuin saa kirjoitustyön valmiiksi. Niinpä kirjailija viimeistelee Adamin muistiinpanoista kirjan viimeisen osan.

Jim kertoo Adamin kirjasta sekä tämän sisarelle että Pariisin aikaiselle tuttavalle Cecilelle. Molemmilla on erilainen käsitys useista tapahtumista ja ihmisistä. Romaanin viimeinen osa rakentuu Cecilen päiväkirjamerkinnöistä.

Lukijan tehtäväksi jää päättää, kuka muistaa oikein ja mikä on kuvitelmaa sekä kuka kirjassa on paha, kuka hyvä. Mielenkiintoinen ja monitasoinen kirja!