tiistai 10. lokakuuta 2017

Leena Lehtolainen: Viattomuuden loppu


Leena Lehtolainen ei taaskaan tuota pettymystä. Uusin Maria Kallio – sarjan teos Viattomuuden loppu käsittelee yhteiskunnallisesti ajankohtaisia aiheita kuten esimerkiksi maahanmuuttoa ja rasismia.

Maria Kallio on siirtynyt epätyypillisten väkivaltarikosten yksiköstä Länsi-Uudenmaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvien rikosten ja alaikäisten rikoksentekijöiden erikoisyksikköön. Hän päätyy kuitenkin jälleen selvittämään murhatapausta. Uhrina on vasta vankilasta vapautunut pedofiili. Onko kyseessä kostomurha?

Tämänkertainen murhatutkimus koskettaa Mariaa erityisen läheltä, sillä hänellä itsellään on kaksi teini-ikäistä lasta ja murhan uhrina on henkilö, joka on tuomittu lapsiin kohdistuvista rikoksista. Hän päättää katsoa tapausta objektiivisesti, mutta päätyy murhatutkimuksen edetessä tuntemaan murhatun pedofiilin uhrien tarinat liiankin läheltä.

Voiko hyväksikäytöstä toipua ja missä kulkee anteeksiantamisen raja?

maanantai 9. lokakuuta 2017

Sadie Smith: Kutsumattomat vieraat


Kutsumattomat vieraat on omalaatuinen kertomus Sternen perheestä, joka asuu vanhassa kartanossa Englannin maaseudulla. Perheeseen kuuluu äiti, nuoret aikuiset tytär ja poika ja nuorempi tytär, sekä äidin uusi aviomies, jota lapset eivät hyväksy. Vanhemman tyttären Emeraldin syntymäpäivänä lähistöllä tapahtuu junaonnettomuus ”sivuraiteella”, ja kartanoon alkaa virrata kummaa väkeä.

Tarinan huipennuksena juhlavieraat illastavat salissa ja salaisuudet alkavat paljastua pintakiillon alta. Samalla ryysyinen joukko pelastuneita matkustajia vaeltelee pitkin taloa ja huutaa ruokaa ja yösijaa. Keitä nämä matkalaiset oikein ovat? Ja mitä salaisuuksia heidän mukanaan paljastuu?

Minulle kirja oli liian epäuskottava, vaikka juoni olikin näppärästi kasattu. Sujuvasti kirjoitettu kuitenkin, ja paikoin vallan viihdyttävä.

keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Tittamari Marttinen: Perhosvaikutus


Tittamari Marttisen Perhosvaikutus on pieni kirja, johon on koottu lyhyitä, pakinatyyppisiä kirjoituksia. Aiheet hyppelevät asiasta kolmanteen, mitään punaista lankaa en kirjasta löytänyt. Marttisen omia kokemuksia tietenkin kaikki.

Marttisen muutto Helsingistä Rovaniemelle kirvoittaa paljon pohdintoja, samoin Lapin luonto. Pariisin matkoja Marttinen muistelee myös, ja vertailee Pariisin ja Rovaniemen kulttuurielämää. Minua häiritsi läpi kirjan jonkinlainen elitistinen asenne: näettekös miten kulturelli olenkaan?

Joistakin tarinoista pidin kovasti, mutta kokonaisuus oli mielestäni hajanainen ja osin viimeistelemätönkin. Jotkut pakinat olivat yksinkertaisesti tylsiä. Odotin kirjalta enemmän, siksi ehkä pienoinen pettymys oli päällimmäinen tunne. Sisulla luin kirjan loppuun, vaan ei parantunut loppua kohti.

maanantai 28. elokuuta 2017

Mo Gawdat: Onnellisuuden yhtälö


Mo Gawdat on yksi Google X:n isoimmista pomoista. Onnellisuuden yhtälö alkaa ristiriidasta: Mo oli tottunut menestymään urallaan, ansaitsi hyvin, piti työstään ja hänellä oli upea perhe. Kuitenkin hän huomasi olevansa onneton.

Masennustaan paikatakseen Gawdat alkoi ostella hienoja tavaroita. Hän havahtui huonoon oloonsa. kun oli ostanut parit Rolls Roycet, eikä sekään enää tuntunut miltään. Ja sitten hänen rakas poikansa kuoli.

Gawdat päätti insinöörin tapaa ryhtyä analysoimaan tilannetta ja alkoi miettiä ratkaisuja. Hän halusi puristaa onnellisuuden kaavaan, joka todella toimisi.

Vuosien ajan Gawdat pyöritteli onnellisuuden yhtälöä ja päätyi kaavaan 6 – 7 – 5. 6 tarkoittaa harhoja, joista täytyisi päästä eroon. 7 kuvaa ihmisen sokeita pisteitä, jotka vääristävät havaintoja. 5 kuvaa perimmäisiä totuuksia, joiden ymmärtäminen auttaa onneen.

Mo Gawdat on tunnettu ja pidetty ajattelija ja esiintyjä. Hän osaa tiivistää onnellisuuden arvoitusta ja jokaista kiinnostavia asioita. Kirja on ehdottomasti lukemisen arvoinen.

tiistai 15. elokuuta 2017

James Rebanks: Elämäni paimenena


Elämäni paimenena – kertomus erilaisesta elämäntavasta on hieno kirja maaseudusta ja ikiaikaisen paimentolaiselämäntavan puolustus.

James Rebanksille opetettiin koulussa, että oikea sivistys on jotain aivan muuta kuin lammastarhat, ja tavoitteet pitää asettaa korkeammalle. Lapsia kannustettiin opin tielle ja pois taantumuksellisena pidetystä isien ammatista. Jamesia lampaat kuitenkin kiinnostivat kaikkein eniten, ja opin tielläkin käytyään hän päätti palata kotitilalle lammaspaimeneksi.

Rebanks kuvaa paimenten elämää vuoden kierron mukaan. Jokaisena vuodenaikana lammastarhuri kohtaa erilaisia haasteita, elämä ei ole helppoa. Kuitenkin vapaus ja nummien avaruus painavat vaa’assa enemmän kuin raha ja turvallisuus. Lampaiden jalostus on sukupolvien intohimo.

Tätä kirjaa on hehkutettu paljon arvosteluissa. Pidin kirjasta itsekin, mutta mitään lähtemätöntä vaikutusta se ei minuun jostakin syystä tehnyt.